Tietoa muutoista

Nettomaahanmuutto pieneni selvästi vuotta aiemmasta

Tilastokeskuksen mukaan Suomen muuttovoitto kansainvälisessä muuttoliikkeessä väheni 3 580 henkeä vuonna 2015 vuotta aiemmasta. Nettomaahanmuutto oli viime vuonna 12 441 henkeä, mikä on pienin luku yhdeksään vuoteen. Ulkomaan kansalaisista Suomi sai muuttovoittoa 14 737 henkeä.

Suomen ja ulkomaiden välinen muuttoliike 1993–2015

Tilastokeskuksen mukaan ulkomailta muutti Suomeen vuoden 2015 aikana 28 746 henkeä. Määrä on 2 761 edellisvuotta pienempi. Suomesta ulkomaille muutto kasvoi 819 henkeä ollen 16 305 henkeä. Nettomaahanmuuttoa kertyi vuoden 2015 aikana yhteensä 12 441 henkeä.

Suomesta muutti EU-maihin viime vuonna 10 899 henkeä. Maastamuutto EU-maihin oli 790 henkeä suurempi kuin vuotta aiemmin. Muutto EU-maista Suomeen väheni 2 288 hengellä ollen 13 090. Suomi sai vuonna 2015 muuttovoittoa EU-maista 2 191 henkeä. Suomen EU-mailta saama muuttovoitto oli selvästi pienempi kuin vuotta aiemmin.

Vuonna 2015 kuntien välisiä muuttoja oli 280 484, mikä on 11 976 enemmän kuin vuonna 2014. Maakuntien välisten muuttojen määrä oli 132 657 ja se kasvoi 7 574 muutolla. Maakuntien sisäisiä muuttoja tehtiin 4 402 muuttoa edellisvuotta enemmän. Kunnassamuuttoja oli vuoden 2015 aikana 613 201, mikä on 42 135 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Maan sisäisessä muuttoliikkeessä määrällisesti eniten muuttovoittoa sai Uudenmaan maakunta ja toiseksi eniten Pirkanmaan maakunta. Uudenmaan voitto oli 5 949 ja Pirkanmaan 1 367 henkeä. Väkilukuun suhteutettu muuttovoitto oli suurin Manner-Suomessa Uudellamaalla, jonka suhteellinen muuttovoitto oli neljä promillea. Pirkanmaan suhteellinen muuttovoitto oli aivan vähän pienempi kuin Uudenmaan. Määrällisesti eniten maassamuutossa väestöään menetti Pohjois-Pohjanmaan maakunta, jolla muuttotappio oli 1 044 henkeä. Kainuun suhteellinen muuttotappio oli suurin ja se oli kahdeksan promillea. Lapissa suhteellinen muuttotappio oli toiseksi suurinta. Neljätoista maakuntaa sai muuttotappiota kuntien välisessä muutossa.

Muuttoliikkeessä ulkomaiden kanssa yksikään maakunta ei saanut muuttotappiota. Kansainvälisen muuton nettomäärän huomioon ottaminen vähentää muuttotappiollisten maakuntien määrää jonkin verran. Nettomaahanmuuton ja nettomaassamuuton summa oli tappiollinen kymmenellä maakunnalla. Pohjanmaalla oli Manner-Suomessa suhteellisesti suurin ja Etelä-Pohjanmaalla pienin muuttovoitto kansainvälisessä muutossa.

Muuttoilmoitus

Muuttoilmoitus tai postinjakelun keskeytys kannattaa tehdä hyvissä ajoin, jotta postisi tulee oikeaan osoitteeseen halutusta päivämäärästä lähtien. Voit tehdä muuttoilmoituksen Postille ja/tai maistraatille. Internetissä ja puhelimitse voit tehdä ilmoituksen itsestäsi ja samalla kertaa muuttavista perheenjäsenistäsi.

Netissä

Muuttoilmoitus maistraateille ja Postille tehdään Postin verkkopalvelussa, jossa voit lisäksi päivittää myös muut yhteystietosi Postille. Vaatii tunnistautumisen verkkopankkitunnuksilla, Postin käyttäjätunnuksella tai kansalaisvarmenteella (esim. sirullisella henkilökortilla).

Netissä ilmoittamiseen voi noutaa Postista maksuttoman käyttäjätunnuksen, jos ei ole verkkopankkitunnuksia tai sirullista henkilökorttia. » Tee muuttoilmoitus ja päivitä yhteystietosi

Puhelimitse

Voit tehdä muuttoilmoituksen myös puhelimitse ma-pe klo 8-16:
suomeksi 0295 535 535 (pvm/mpm).
ruotsiksi 0295 535 536 (pvm/mpm).

Ilmoita muutosta Suomesta ulkomaille tai ulkomailta Suomeen verkkopalvelussa tai lomakkeella.

Lomakkeella

Lomakkeen saat Postista tai maistraatista.
» Postien osoitteet ja aukioloajat
» Maistraattien osoitteet ja aukioloajat
» Muutto ulkomailla

Yrityksen osoitteenmuutos

Yrityksen ja yhteisön osoitteenmuutokset, jakelun keskeytykset ja osoiteilmoitukset voit tehdä Postin verkkopalvelussa:
» Yrityksen osoitteenmuutos

Lähde: Posti

Liikenteen tiedotus

Liikennetilanne / Liikennevirasto

Maasta- ja maahanmuutto

Yleiset periaatteet

Maasta- ja maahanmuuttotilanteissa sosiaaliturvaasi vaikuttaa ensinnäkin se, onko kyseessä lyhytaikainen vai vakinainen muutto. Myös se, mihin maahan olet muuttamassa tai mistä maasta muutat Suomeen, vaikuttaa sosiaaliturvaasi. Suomen sosiaaliturvaan kuulumisen voi tarkistaa Kelan asiointipalvelusta.
EU/ETA-maiden sekä Sveitsin välillä muuttavien sosiaaliturvaa sääntelee EU-lainsäädäntö. Toiseen Pohjoismaahan, USA:han, Kanadaan, Chileen, Israeliin ja Australiaan tai näistä maista Suomeen muuttavien sosiaaliturvaan vaikuttavat Suomen solmimat sosiaaliturvasopimukset.
Lisätietoa Kelan sivuilta: Yleiset periaatteet

Muutto ulkomaille

Ulkomaille muutosta ja tilapäisestäkin asumisesta ulkomailla on aina ilmoitettava Kelaan. Myös paluusta Suomeen on ilmoitettava.

Ulkomaille muuttavien oikeus Suomen sosiaaliturvaan ratkaistaan pääsääntöisesti oleskelun keston perusteella. Jos tarkoituksenasi on muuttaa ulkomaille alle vuodeksi eli tilapäisesti, kuulut ulkomailla oleskelusi ajan yleensä Suomen sosiaaliturvan piiriin ja olet oikeutettu Kelan etuuksiin. Jos taas tarkoituksenasi on olla ulkomailla yli vuoden ajan, muuttoasi pidetään vakinaisena, jolloin oikeutesi Suomen sosiaaliturvaan päättyy useimmissa tapauksissa muuttoajankohtaan.

Mikäli alun perin alle vuodeksi eli tilapäiseksi suunniteltu ulkomailla oleskelu kestääkin yli vuoden eli muuttuu vakinaiseksi, päättyy oikeutesi Suomen sosiaaliturvaan olosuhteiden muutoksesta lukien. Suomen sosiaaliturvaan kuulumisen voi tarkistaa Kelan asiointipalvelusta.

Ulkomailla säännöllisesti yli puolet vuodesta oleskelevilla henkilöillä ei yleensä ole oikeutta Suomen sosiaaliturvaan. Jos siteesi Suomeen ovat kuitenkin edelleen kiinteät, voit säilyä Suomen sosiaaliturvan piirissä. Tulkinnanvaraisissa tilanteissa otetaan huomioon yksilölliset olosuhteet, kuten asumisaika Suomessa ja ulkomailla, perhesiteet, asumisolosuhteet ja toistuva oleskelu Suomessa.

Kelan etuudet on jaettu kahteen ryhmään sen perusteella, maksetaanko niitä tilapäisesti tai vakinaisesti ulkomailla oleskeleville. Joitakin etuuksia ei makseta ulkomaille lainkaan. Tarkemmin etuuksista kerrotaan kohdassa Etuuksien maksu.

Lisätietoa Kelan sivuilta: Muutto ulkomaille

Muutto Suomeen

Oikeutesi Suomen sosiaaliturvaan ratkaistaan sen perusteella, kuinka pitkästä oleskelusta on kysymys. Jos tarkoituksesi on muuttaa Suomeen vakinaisesti, pääset pääsääntöisesti Suomen sosiaaliturvan piiriin muuttohetkestä lukien ja voit saada Kelan etuuksia.

Vakinaiseksi asumiseksi lasketaan esimerkiksi paluumuutto, vähintään kahden vuoden työskentely Suomessa sekä avioliitto tai muu läheinen perhesuhde Suomessa vakinaisesti asuvaan henkilöön. Lisäksi vaaditaan, että oleskelulupasi on myönnetty vähintään vuodeksi, jos olet velvollinen oleskeluluvan hankkimaan. Oleskelulupia myöntää Maahanmuuttovirasto.

Vakinaisesti Suomeen muuttavien on haettava Suomen sosiaaliturvan piiriin pääsyä Kelan lomakkeella Y 77. Suomen sosiaaliturvaan kuuluville annetaan kirjallinen päätös asiasta ja heille myönnetään Kela-kortti. Suomen sosiaaliturvaan kuulumisen voi tarkistaa Kelan asiointipalvelusta.
Jos muutat Suomeen tilapäisesti asumaan, sinulla ei yleensä ole oikeutta Kelan sosiaaliturvaetuuksiin. Esimerkiksi opiskelijoiden katsotaan muuttavan Suomeen vain tilapäisesti, jos muuton ainoa syy on opiskelu. Poikkeuksena ovat toisesta Pohjoismaasta muuttavat opiskelijat, jotka voivat päästä Suomen sosiaaliturvan piiriin, jos heidät on merkitty täällä asuvaksi väestötietojärjestelmään.
Sinulla ei ole oikeutta Suomen sosiaaliturvaan, jos saat EU-lainsäädännön tai sosiaaliturvasopimuksen perusteella etuuksia jostakin toisesta maasta tai kuulut muuten jonkin toisen maan sosiaaliturvan piiriin. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi

  • toisesta EU/ETA-maasta tai Sveitsistä lähetetyt työntekijät
  • rajatyöntekijät
  • toisesta Pohjoismaasta lähetettyjen työntekijöiden perheenjäsenet sekä
  • vieraan valtion tai valtioiden välisen järjestön palveluksessa olevat työntekijät ja heidän perheenjäsenensä.

Jos muutat Suomeen tilapäisesti toisesta EU/ETA-maasta tai Sveitsistä, sinulla on oikeus välttämättömään sairaanhoitoon eurooppalaisella sairaanhoitokortilla.
Lisätietoa Kelan sivuilta: Muutto Suomeen ja Sosiaaliturvalinkkejä
Lähde: KELA

Hyödyllisiä numeroita

  • Poliisi ja yleinen hätänumero 112
  • Hinauspalvelu 0800 13 500 (Valtakunnallinen, josta saa tiedot lähimmästä hinauspalvelusta)
  • Tienkäyttäjän linja 0200 2100 (Tiehallinto, liikenne- ja säätiedot 24 h/vrk)
  • Autoliiton tiepalvelu 0200 8080 (puhelun hinta 1,95 €/min + pvm, tilatut palvelut ovat maksullisia, jonotus on maksullinen)
  • Suomen Tiepalvelumiehet 0600 00200 (puhelun hinta 1,99 € min pvm)

Maanmittauslaitoksen palvelut

Kiinteistökaupoissa tutustu myös Maanmittauslaitoksen palveluihin. Maanmittaustoimistot eri puolilla Suomea ovat apunasi. Kaupan kohdetta koskevat kiinteistörekisteritiedot, maanmittaustoimitusten kartat sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteritiedot saat maanmittaustoimistosta.

Kiinteistökauppa ja kirjaamisasiat
Aineistot ja palvelut

Kierrätä

Jokaisesta muutosta jää aina jotain ylimääräistä, ja uutta ostetaan vanhan tilalle. Pidä huoli, että pois heittämäsi tavarat löytävät uuden kodin tai oikean paikkansa kierrätyspisteissä. Kattavan listan kierrätyspisteistä löydät kierratys.info sivuston kierrätystä koskevista hakutuloksista.

Tutustu myös JLY:n sivustoon.

Kierratys.info sivuston avulla voit paikantaa asuinalueesi kierrätyspisteet. Kätevästä kartasta löydät aluekeräyspisteiden lisäksi myös lähimmät lasi-, ongelmajäte-, paristo-, ja paperinkeräyspisteesi.

Muista myös kysyä kierrätyspalvelua muuttosi yhteyteen. Tällöin muuttoyritys toimittaa tarpeettomat kalusteet, kodinkoneet ja muun muuttoylijäämän kierrätyksen kautta energiaksi ja uusiomateriaaliksi.

Lähde: kierratys.info, JLY